Helsingin Sanomat uutisoi tänään (13.7.) sekä kulttuurisivuilla että ulkomaansivuilla, että Tintti-sarjakuva on rasistinen. Ulkomaansivujen uutinen mielestäni parempi kuin kulttuurisivujen, mutta se lienee sivuseikka. BBC:n web-sivujen uutinen on parempi kuin molemmat yhteensä http://news.bbc.co.uk/2/hi/entertainment/6294670.stm.
Myönnän kyllä, että ensimmäiset Tintit (Tintti neuvostojen maassa, Tintti Afrikassa ja Tintti Amerikassa) ovat joiltain osin hieman rasistisia. Ja jos nyt ollaan tarkkoja, kyllä koko kohun näyttäisi synnyttäneen mielestäni eniten rasistisia viittauksia sisältävä Tintti Afrikassa (englanniksi Tintin in Congo). Helsingin Sanomien jutuista jäi kyllä nopeasti lukien maku, että Tintti-sarjakuvat olisivat ylipäänsä rasistisia, mikä ei taatusti pidä paikkaansa.
Tintti-albumien pahikset ovat kieltämättä usein rasistisia, mutta se tarkoittaa vain, että Tintti kaiken muun ohessa taistelee rotusortoa vastaan (ks. esim. Sininen Lootus). Ei rasismi tai rasisminvastaisuus koskaan nouse mitenkään keskeiseksi teemaksi Tinteissä, mutta kyllä se useista albumeista löytyy taustalta - jopa tuossa kohutussa Tintti Afrikassa albumissa on mielestäni myös anti-rasistisia teemoja. Harmittavasti en omista kyseistä albumia, niin en voi tarkastaa asiaa. Tintti-albumien muista sankareista Kapteeni Haddock ei ole yhtä nuhteeton kuin väärin kohdeltuja puolustava Tintti (esim. Castafioren korut -albumin romaanit).
Tintti Afrikassa on julkaistu 1931. En jotenkin osaa pitää kovinkaan yllättävänä, että aikakauden rasistiset asenteet heijastuvat myös sarjakuviin. Niin ehdottomasti pitääkin! Taiteen yksi tehtävä on auttaa meitä näkemään selvemmin, mitä olemme ja miten asiat näemme. Tämä on eittämättä usein ristiriidassa, etenkin propagandakoneistojen taiteelle asettaman "oikeiden arvojen välittämis" –tehtävän kanssa. Mielestäni ensinnä mainittu on tärkeämpi. Tämä tosin saattaa johtua myös siitä, etten osaa nähdä propagandaa erityisen arvokkaana vaikka toki myönnän, että esimerkiksi päihdevalistus on paras tapa taistella päihteiden holtitonta käyttöä vastaan. Harmi, että päihdevalistus ei taida olla lähimainkaan tehokkain keino…
Tietysti voi kysyä, koskeeko tämä taiteen tehtävä myös lasten kirjoja. Vastaukseni on: Ehdottomasti koskee, sillä varauksella että lastenkirja käsittelee hankalia teemojaan kriittisesti ja kypsästi.
Tällä asteikolla esimerkiksi Transformers piirrettyjen tapa käsitellä tekniikkaa arvona Turtlesien tapa käsitellä väkivaltaa, on selvästi epäkypsempi kuin Tintti-sarjakuvien tapa käsitellä rasismia. Näin siksi, että Transformers suhtautuu tekniikkaa suunnilleen yhtä varauksettoman myönteisesti kuin Teini-ikäiset ninjamutantit väkivaltaan. Tekniikka tai väkivalta ei edes nouse teemoiksi Transformers- ja Turtles-piirretyissä, koska niille ei ole fiktiossa vaihtoehtoa. Tekniikan tai väkivallan kyseenalaistaminen teoksissa on suorastaan absurdi ajatus.
Tintti sarjakuvien rasismille on vaihtoehto ja juuri tämä tekee sen käsittelystä silmissäni arvokasta. Toisaalta taas se, että rasismi ei ilmene Trasformers tai Turtles piirretyissä, ei ole millään tavalla arvokasta jos ei nyt paheksuttavaakaan. Ylipäänsä se, ettei rasismia käsitellä taiteessa tai keskustelussa millään tavalla, ei taatusti edistä tasa-arvoa - jos nyt ei nyt haittaakaan. Kyllä muutos vaatii sitä, että vääryydet ja vaihtoehdon mahdollisuus nostetaan näkyville, juuri niin kuin Tintti sarjakuvissa Herge tulee tehneeksi – ainakin jossakin määrin.
