Parin kolmen vuoden vankeus

Erehdyin pari kolme vuotta sitten poimimaan mukaani Filosofian laitoksen toisen kerroksen portaiden vieruspöydällä lojuneen S. Kingin kirjan Mardrömmar. Ajattelin, että voisin yrittää petrata hieman onnetonta ruotsinkielen taitoani lukemalla pokkaritiiliskiven verran turhanpäiväistä hömppäkauhua.

(Entisen anatomien laitoksen jyhkeät ja ylevät sisätilat saavat helposti kuvittelemaan liikoja omalta yleissivistyksen halulta.)

Sainkin luettua bussimatkan aikana ensimmäiset kymmenen sivua - tai jotain siihen suuntaan. Parin seuraavan bussinmatkan ajan kirja taisi kulkea vielä mukana, mutta jokin muu kirja vei voiton. Todennäköisesti Platonin teokset IV tai I. Muistelen silloin lueskelleeni Platonia.

Aluksi piilottelin kirjaa häpeissäni jossain kaapin pohjalla. Häpeissäni siksi, että joku oli jalosti vapauttanut kirjan Bookcrossing-ideologian mukaisesti - ja nyt kirja lojui onnettomasti vangittuna huoneeni nurkassa. Sittemmin kirja koki ylennyksen kaapin pohjalta keskelle hyllyä fiktio: Aho-Row.

Tänään pari kolme vuotta kohtalokasta kirjan haltuunottopäivää myöhemmin vapautin kirjan Asemantunnelin lehtitelineelle, jonkin luetun ilmaisjakelulehden vierelle. Parikymmentä minuuttia myöhemmin kirja oli siirtynyt samaisen ilmaisjakelulehden päälle. Eipä tullut mieleeni, että mukavampi sitä on toisen painotuotteen päällä maata kuin kylmällä metalliritilällä. Onneksi joku toinen oli tajunnut tämän.